Edellisestä blogi- tekstistä alkaa olemaan taas lähes pari viikkoa. Valitettavasti itse olen joutunut olemaan töissä ja eteläisessä suomessa työmatkalla. Blogia kirjoittaessa on tullut hieman kilpailuhenkisyyttä siitä, että kuinka usein niitä tekstejä saadaan julkaistua. Välillä meitä suorastaan vituttaa, kuinka ruokabloggarit julkaisevat tekstejä, mitkä eivät liity ruokaan millään tavalla. Blogi näkyvyyttä kyllä saa sillä, että on taas juuri uusi teksti julkaistu, mutta ruokablogi ei mielestämme ole oikea paikka kertoa oman lapsen harrastuksista, ulkomaan matkoista tai vaan siitä, että olipa ulkona kiva ilma. Toki on kiva lukea blogista muutakin kuin pelkkä resepti, mutta jos ruokablogista ei löydy reseptiä, niin olen todella pettynyt.
Välillä on mukava käydä etelä-suomessa työmatkalla, koska vihdoin pääsee syömään hotellien hyviä aamiaisia ja eri lounaspaikkojen ruokia ja mikä parasta illalla syömään ravintoloiden ala carte tarjontaa. Vaikka itse en ole aamupala ihminen, niin on pakko sanoa, että joka aamu on kyllä hotellissa herättävä aamiaiselle ja syödä kunnon aamiainen. Hotelleissakin on isoja eroja, että minkälainen aamiainen on. Tässä kyseiseisessä hotellissa olen yöpynyt jo moneen kertaan useita päiviä ja aamiainen on parhaasta päästä mitä olen ikinä missään syönyt.
Ensimmäisenä iltana ruokapaikkaa suositteli tietyn ketjun olut-ravintola ja matkasimme siis sinne. Alkupalana päätin ottaa savustettua muikkua. Kun alkupala saapui, niin pettymys oli aika suuri. 3kappaletta pieniä muikkuja oli laitettu ristikkäin lautaselle ja seurana oli pieni pala kalakukkoa ja toisella puolella hyvän makuista muikkumoussea. Alkupalaksi sopivan kokoinen annos, mutta se että savumuikut oli otettu suoraan purkista oli yököttävää. Se että maistoin heti sen opiskeluaikoina syömäni purkkisardiinin ja sen öljyn. Kuinka joku kokki laittaa minulle öljyssä ollutta muikkua purkista? 9 euroa purkkimuikusta oli kyllä mielestäni liikaa.
Pääruuaksi päätin ottaa grillilaudan, johon kuului kasslerpihviä, ribsejä, bratwurstia ja punakaalisalaattia. Kokilla oli ilmeisesti unohtunut se grilli, koska varsinkin ribsit olivat ällöttävimpiä mitä olen ikinä syönyt. Ribsit oli keitetty ja grillaaminen unohdettu. Se että ribsien ystävänä saan ribsejä, jotka on keitetty ja päälle laitettu tarjoilu vaiheessa kastiketta lusikallinen päälle koristeeeksi oli jotain aivan ällöttävää.
Ei en edes kokeillut jälkiruokaa.
Muina päivinä reissussa sainkin ihan hyviä ruokia, mutta ihan eri paikoista.
Tänään tehtiin kotona poronvasan lavasta pataa. Lapahan on se osa porosta, mikä kaipaa pitempää valmistusaikaa. Lavastakin voisi valmistaa vaikka poronkäristystä, mutta ei sitä käristystäkään viitsi jokapäivä syödä.
Lapin ukon pata
'Ainekset:
n. 1kg poron luutonta lapaa
2kpl sipulia
0,5l tummaa olutta
3rkl riistafondia
3kpl porkkanoita
2dl hillosipulia
2dl kermaa
200g leipäjuustoa
20kpl Mustapippureita
Voita
Suolaa
Ohje:
Leikkaa poron luuton lapa pieniksi kuutioiksi. Leikkaa sipuli silpuksi. Ruskista lihat ja sipulit muutamassa erässä pannulla voissa välillä kääntäen ja laita ne pataan. Sen jälkeen lisää pataan isoiksi paloiksi leikatut porkkanat,valutetut hillosipulit,mustapippurit,riistafondi ja tumma olut viimeisenä. Anna olla uunissa 150 asteessa noin 3,5h. Sen jälkeen lisää mukaan kuutioidut leipäjuustopalat ja kerma. Anna olla uunissa vielä noin 30 min 150asteessa. Maista maku.
Tarjoile esim perunamuussin tai keitettyjen perunoiden kanssa, Seuraksi puolukkahilloa.
Ruokajuomana sopii hyvin olut.
